sunnuntaina, lokakuuta 14

Raunioitumista

Tänään oli rauniotreenit sunnuntain ryhmän kanssa.Me käydään kuokkimassa sunnuntailaisten silloin kun sieltä puuttuu porukkaa eli paikataan.
Tuukka pääsi eka tosihommiin.Sillä oli maalimiehiä 3.Eka oli selkeä näkölähtö,Emppu juoksi tean tornin taakse piiloon ja sinnehän se läksi tosi nopsaa ja hienosti.Sitten lähdettiin keskikasaa pitkin eteenpäin ja seuraava maalimies löytyi L-putken kuivasta päästä putkesta.Tämäkin otettiin hyvin ylös haukkumalla.Jatkettiin matkaa,3 maalimies oli vielä hukassa ja teetti töitäkin.Se löytyi korkeasta tötteröstä johon piti portaat mennä ylös.Tuulta ei ollut edes nimeksi eli oli ihan rasvatyyni.Tuukka työsti hienosti mutta silti meillä pitäisi enempi olla vauhtia hommassa että aika riittäisi alueen läpikäyntiin peruskokeessa.No nyt pidetään hauskaa loppukausi ja tulevalla kaudella etsitään vauhtia sitten ja jos sitä peruskokeeseen.Se paikallaan olo vielä pitää vielä hioa että pysyisi sitten siinä.
Rieke Reipas,tänään oli haukkupäivä raunioilla eli ekaksi neitiä haukutettiin.Sen jälkeen oli hommien vuoro.Eka maalimies bongattiin hienosti yläkasalta kiven tyköä,suoralla palkalla.Tämän jälkeen jatkettiin vähän matkaa vielä yläkasaa ja oikastiin keskikasan päästä alakasalle josta Tiina löytyi puuaidan takaa istuksimasta.Rieke tietysti näppäränä tyttönä etsi reitin maalimiehelle,ei kai sitä nyt aidan läpi haukkumaan.Muutaman kerran hauhau ja Tiina palkkasi siitä.Maalimies pojes ja matka jatkui hieman matkaa alakasaa pitkin.Tässä vaiheessa Tuuki vihjasi että palataanpa tuohon keskikasalle ja siitähän se sitten etsittiin ja tarkennettiin bunkkerin päällä olevaan lokerikkoon.Maalimies oli takalokerossa jolloin päätin koiran nostaa siihen väliseinälle Rieken yrittäessä sinnikkäästi ja tehdä työnsä loppuun.Palkkaus suorana palkkana Lauralta.
Varsin mahtavat treenit oli,ensi sunnuntaina uudestaan sitten kuokkimaan sunnuntain treeniryhmän tykö.

Tänään kuriiri toi myös Sipoon vanhan mielisairaalan kulmilta TYD huppareita ja yhden takin Petralle.FRF ryhmällä oli ollut koulutusviikonloppu ja Jarno K. sitten välikäsien avulla toimitti paksuja huppareita 2 ja 1 softshell takin.Toinen huppari on Mellulle,toimitetaan huomenna uudelle omistajalleen.

Täällä nähdään villejä unia,vielä on illan ohjelmistossa ulkoilua tiedossa ainakin korttelin verran.

lauantaina, lokakuuta 13

Hankintojen päivä

Eilen oli perjantai eli meille Rieken kanssa se on tottistelupäivä.Otin hallivuoron talvikaudelle yhdistyksen kautta niin tule tehtyä jotain järkevääkin koirien kanssa.Tällä kertaa vain en ottanut Tuukkaa mukaan.

Samoin eilisestä tuli hankintojen päivä.M & M tilasin Hurtan unisex takin,vihreänä olivat nimittäin alennusmyynnissä 50 % alella ja kokojakin vielä löytyi.
Jarno ilmoitti TYD hupparista ja niiden tuotteiden noutoa olisi sunnuntaina jostain itä-Vantaalta.Samallahan tuota menee Korson "avohoitolaan" huoltamaan autoa raunioiden jälkeen.
Uusi pokkarikin tuli haettua koneboxista porttipuistosta Canon powerShot A2300 HD,pinkki tietenkin ja pinkillä säilytyskotelolla.Siihen 8 Gt kortti niin saa räpsiä kuvia :)
Niin ja sitten oli se päivä kun sain vastaanottaa koirankarvalangat,meillä oli kehrääjän kanssa treffit Martinlaakson k-kaupan luona.Aika hienoa lankaa on,valtaosa vaaleaa ymmärrettävästi kun Tonista on kaikkein eniten kertynyt vuosien saatossa karvaa.Yksi vuosi siitä on jäänyt keräämättä kun oli isällä hoidossa Vuolijoella,Itärännalla.Mummilassa ja ehtipä se muistojen talo olemaan kotikotikin.Hieman kaipuu on mutta eipä sitä taloa enää takaisin saa =/
Mitäs muuta hankintoja,tilasin pomppatakkeja 2 sademallia lähinnä ekaksi tytöille punainen Raakelille ja musta Riekelle,kumpikin kokoa 55 cm.Pomppa on tulossa myös Messariin tänä vuonna jolloin voi tehdä isommat hankinnat sitten siellä,nähdään nyt vain onko se koko lähellä oikeaa noille nyt sitten ja helpompi sen mukaan ostaa sitten 4 peruspomppaa tikkivuorella ja vielä 2 sadepomppaa Tonille ja Tuukalle.Peruspompassa tuleekin väriongelma kun 6 väriä mistä valita mm. violetti ja keltainen.

Tänään menen katsomaan Hypnotisoijan Flamingoon ja pitäisi muutamat suolaiset piirakat tehdä.Huomenna on rauniot ja lupasin tekaista tarjoiluun suolaista.Emppu tuo kuulemna mutakakkua,vadelmamelbaa ja kermavaahtoa jälkkäriksi =P
Tommikin palaa tänään kotia koneforumista saattaa olla hieman hulinaa talossa illalla.

torstaina, lokakuuta 11

Kyläilyä kasvattajan luona Kyröskoskella

Käytiin eilen,keskiviikkona ajelulla pirkanmaalla Kyröskoskella Hiidenlahden kennelissä.Sieltähän täällä asustaa Toni,Tuukka ja Rieke.
Rupateltiin taas ummet ja lammet,pohdittiin astutusta sekä kummasteltiin Vilman masua josta on näemmä tulossa jokunen pentu.Tulipa tuon keikan ansiosta tyhjättyä auton takapenkkikin kaikesta kun Raakel ja Toni sai matkustaa takapenkillä.Ehkäpä pitäisi hommata sellanen kunnollinen iso suojapeite takapenkille.Zooplussasta jo kattelinkin illalla sitten,samalla voisi tilata kissoille jotain ja koirillekin evästä,palkkoja treeneihin.

Vilman masu,20.10. laskettu aika
                                         
Nikko.
                                                      
Toni.
Reetu,Rieken pentuesisarus.
                                         


Salli,Rieken emo.
Vilma.
Tänään meillä oli sitten hakutreenit,oltiin Kattilajärvellä.
Nehän meni mainiosti vaikka pimeässä pistot otettiinkin.Nyt tarvis vain sen valopannan että näkis missä se neiti viuhtoo menemään hämärässä.Nythän tilaukseen on jo se 4+2 kun kasvattajakin niistä kiinnostui muutaman tilaisi hänkin.
Jospa se saataisiin tehtyä tässä kyseinen tilaus.                                         

maanantaina, lokakuuta 8

Tuukan soveltuvuuskoe raunioilla

Eilen 7.10. suoritettiin Tuukan kanssa soveltuvuuskoe raunioilla kun vanha oli mennyt umpeen kesäkuussa.Tätähän ei ollut tarkoitus enää ikinä uusia kun koira ei toiminut paksun turkkinsa kanssa.No mutta piti sanansa niellä näemmä kun koira virkosi turkin ajelun jälkeen.Näinpä sitten ilmottauduin soveen eräs kaunis päivä heti kun oli mahdollista.
Miten se sitten meni.No näin.
Aamulla starttailtiin klo 8.15 ja haettiin Emilia kyytiin varistosta maalimieshommiin mukaan.Alussa oli luoksepäästävyys ja vähän tassujakin Miisa syynäili,eipä mainintaa erityisempää siitä.Päästiin toisena suoritteelle eli hallitusti vierellä kävelyä,yhdessä mentiin.Samalla kun suoritettiin seuraaminen niin tuli pari paukkua eli starttipistoolilla ammuttiin,ei Tuukan osalta reagointia,hienoa.
Kytkin kaiken varulta paikallaan olossa Tuukan puuhun,se on sallittua soveltuvuuskokeessa.3 minuuttia,se on lapinkoirallekin pitkä aika.Asentoa oli vaihdeltu ja vähän jammailtukin kuulemma,itse en katsonut ollenkaan koko tehtävän vastaanoton aikana koiraa.Alueeksi tuli keski-ja alakasat.Lähetin koiran ja sai hajun heti keskikasan alusta,rupesi työstämään ja ajautui lopulta bunkkerin päällä olevaan sokkelikkoon.Haukkui perimmäisemään lokeroon päättäväisesti,nostin käden ylös ja taddadaa,Miisa testaaja ilmoitti voisinko saada tarkennusta.Siitäpä sitten lähettiin vähän kiertämään ja lopulta koira löysi bunkkeriin ja hauhau.Maalimies löytyi,siellähän se haju tuli ylös sokkeliin.Maalimies poi,vähän uunilenkkiä Tuksulle ja matka jatkuu,tässä vaiheessa tuli varmaan taas ammuntaa starttipistoolilla vai oliko jo lähetyksestä..Katottiin keskikasa keskeltä kulkien.Koira bongasi toisen maalimiehen hajun kasan päässä,meni alakasan päähän päälle,työsti ja lopulta maalimies löytyi pressun takaa palkin alta.Ilmaisu ja kutsun koiraa pois mutta eihän se meinaa tulla.Tuukan mielestä tämä oli vähän typerä leikki,ne ei palkkaa.Lopulta tullaan pois ja lenkkiä suuhun,valtavasti kehuja.
Sitten päästään osioon telineet ja L-putken korvike jota toimitti tällä kertaa alakasan päässä oleva iso putki.Tuukka meni sen,nuuhkutteli matkalla putken lattialla hajuja,kävi kurkkaamassa Ressua toisessa päässä ja palasi miun tykö takas toiseen päähän.Taisi aatella että "no ei sillä kumminkaan mitään miulle ole niin en mene sen tykö".Siis ihän siinä mitään ongelmaa ollut mutta aika turhauttavaa taisi olla :)
Kanaorsi oli pirun liukas,porraspäästä ei onnistunut meno siispä sitten sieltä toisesta päästä siltaa pitkin,sekin tosin oli liukas mutta suoritettiin pois.
No arvosanat jotka on 1 erinomainen,2 hyvä ja 3 tyydyttävä tuli sitten näin.
Ohjaaja:
Etsintäsuunnitelma 3(joo keskikasa pitäisi käydä siksakilla,koetetaan muistaa peruskokeeseen ensi kaudelle),Ohjaajan toiminta 2(parannusta sitten siihen ekaan soveen mikä joskus oli).
Koira:Ohjattavuus alueella 2,selviytyminen esteistä 2,Maalihenkilöiden ilmaisu:Bunkkerissa 2 ja palkin alla pressu 1(erinomainen!).
Hallittavuus,paukkuarkuus ja melun ja savun arkuus hyväksytty.
Yleisarvosana tiimille: 2
SPeKL:n väestönsuojelun rauniokoe soveltuvuus on siis hyväksytysti suoritettu.Tästäpä siis jatkamme kohti peruskoetta Tuukan kanssa.Onhan se vielä kokeiltava ja suoritettava.

Tämän jälkeen tuli sitten vielä jäätyä järkkäämään koetta sunnuntain ryhmän avuksi kun on heidän kanssa tullut treenittyä jonkin verran sunnuntain ratoksi.Samalla porukalla lisäten muutama torstain hakuryhmästä sitten jatketaan vielä sunnuntaihakuiluja kun kausi virallisesti loppuu.Pitäähän ne kakuttaa tai Emilian kanssa sovittiin että mie teen jotain suolasta ja Emppu tuo makean.
Sellanen oli sunnuntai eilen,aika lailla purkitettu päivä.

sunnuntaina, elokuuta 19

Treenilöitä ja päivittelyä

Joo Liettuan reissu oli ja meni.Saavutuksina perjantailta EH ja lauantailta ERI,siinäpä ne tärkeimmät.Kerran vielä ehditään nuorten luokkaan näyttelyyn ja se hetki on syyskuun 16. Hyvinkäällä Eeva Reskolle.Sitten on näissä jutuissa taukoa ja keskitytään siihen tärkeimpään eli hakuiluun.
Tässä onkin nyt pääsääntöisesti hakuiltu jäänyt vähän vähemmälle nuo rauniot.Kun itsekin tarvii vähän huilia kaiken lomassa,töissä nimittäin alkoi vanhojen linjojen lisäksi 4 uutta Espoon puolella ja meillä on yllättävän moni joka ei ole Espoosta ihan perillä.Niimpä sitä sitten Espoon handlaavana joutuu,korjaan pääsee ajamaan leppoisasti Espooseen =D

Lauantaina 18.8. käytiin kattomassa omaa työsarkaosiota Pelastuskoiraliiton katselmuksesta Miss Pii lexit 2012.Siitä yksi kuva sitten myöhemmin koska se on osa rastia.Rieke loisti taitavuudellaan siinä muun 4 koiran läsnäolessa,on se eri taitava.Jaksaa ilahduttaa ja yllättää niinä päivinä kun sen kanssa liikkuu ja on.Iltapäivällä rastijupinan jälkeen mentiin ilahduttamaan Marikan ja Patun päivää.Voi että kuinka Patu riemastui tulostani ja toin vielä kivan tytönkin kylään.Käytiin sitten hakemassa Marikalle Sellosta otsavalaisin ja käsivalaisin kun niille on kohta tarvetta.
Niin,Lea muisti vihdoin ja viimein tuoda kameran kokeiltavaksi.Canon 450D,ihan mukava laite ja taidan ostaa pois kun kerta tarjolla on.Marika jo kyseli tuota vanhaa 350D,saadaan vain hinta sovittua niin eiköhän tuo kotia vaihda varusteineen.

Metsässä ollaan taas illakoitu onnistumisista mutta kyllä pitää nyt huolehtia enempi siitä että alue on tallattu.Neiti nimittäin etsii jäljen herkästi ja antaa sen viedä.
Tänään oli sitten ensimmäinen osio pelastuskoiran osaamisalueista,aiheena haku/pistot.Rieke sai olla luvan ensimmäinen koira ja se osasi,hallintaosuutta ei tähän hätään otettu vaan annettiin koiran risteillä maalimieheltä keskilinjan kautta toiselle maalimiehelle.Itsekin olin ensin että mitähän tästä tulee,sitten mielessäni päätin että tämä onnistuu ja niin se tekikin.Niin hienosti ja mahtavasti risteili että johan kelpas alkuihmettelyn jälkeen olla tyytyväinen suoritukseen.Ajatusta voi siis jatkaa seuraavissa hakutreenilöissä parin viikon päästä vaikka sillä hallintaosiollakin.
Meillä on mukava porukka kurssilla ja kaikkea mielenkiintoista tiedoissa viikonloppu lauantaisin sen osalta mm. Turkuun Hartwallin vanhan panimon tiloihin rakennusetsintää.Se tietää uuden kameran käyttöä =)
Tällaista täällä,kertoillaan taas lisää kun aihetta on.

tiistaina, heinäkuuta 24

Heinäkuun loppuja viedään

Heinäkuu vetelee viimeisiään.
Meillä on ollut treeneissä raunioilla tauko sen remontin vuoksi.Sunnuntaina korkattiin sitten rata Tiinan,Emilian,Mipen,Mandin ja Lean kanssa.
Sekä Rieke että Tuukka oli mukana.Riekelle maalimiehet oli tällä kertaa niin piilossa ettei sen tarvinnut nähdä kohdetta ensitöikseen ollenkaan kasvoikkain eli selkä oletettuun koiran tulosuuntaan päin ja näin koira sai itse lähestyä ja mennä kasvojen puolelle "ukolle" tullessa.Se toimi,vähänkö oli siistiä.Neiti teki niin reippaasti töitä ja Mippekin sanoi Rieken kehittyneen kun ei ole muutamaan kertaan nähnyt.
Sitten Tuukka,tultiin hallitusti radalle eli seuraamista,paikoillaan oloa istuen jonka aika kävin kättelemässä Tiinan.Seuraamista kytkemättä,pieni tovi istumista -> sai tutustua hajumaailmaan ja lähetys.Työsti ja teki töitä hienosti.Vähänkö olen ylpeä noista niin ne teki töitä.Tuukalle teki tosi hyvää tuo pitkähkö tauko treeneilyistä ja turkin ajo pois,noin se toimii nyt kuin junan vessa ja ihmisen ajatus.

Kuvia noista treenilöistä on täällä kuvat.fi sivuilla.

Elokuun alussa sitten olisi tarkoitus korkata Liettuan kansainväliset näyttelyt.Alustavasti ja omien arvailujen varassa on ettei olla ainoita lappalaisia kehässä ellei sitten muita alkukantaisia ole suomalaisilla kehässä.Nähtäväksi jää kun kehään mennään onko muita.Riekehän on ihan kalju ja näyttäisi vähän siltä että vaihtaa peitinkarvaakin osittain,no näkyypähän runko jos ei muuta.Koirillahan on nyt ollu pesupäivät tässä,yksi koira illassa systeemillä.Tänään on Tonin vuoro,voi vanhus parkaa =)
Pitää sitä pesulla käydä eikä ihan metsänpeikkona olla.

perjantaina, kesäkuuta 29

Joo...

Tässä linkittelin tätä blogia ystävälle ja aattelin josko vähän päivittelis tännekin.

Meillä on kuljettu terveystarkistuksissa Rieken osalta tuossa toukokuun lopulla allekirjoittaneen syntymäpäivänä muuten.Lääkärin kanssa katseltiin kuvia siinä ja hän sanoi ottaneensa 3 kuvaa mutta eipä se lantio suoristunut siitä.Tästä sitten tuli kennelliitossa B/B lonkat.Mutta eipä tuo menoa haittaa,eikä omaa mielenterveyttä kun tietää että ne olis ilman vinoa lantiota A/A:t.Kyynärät ja polvet priimaa 0/0.Selässä kaikki palikat paikoillaan ja priima ranka kaulasta lanteeseen asti.Kyllä nyt elämä hymyilee.

Kesäkuu on mennyt töissä ja muutoin sitten ollaan treenailtu kun on sellainen päivä.Riekellä on se lamppu syttynyt raunioillakin että mitä siellä tehdään ja nyt sitten tutkitaan kaikki pienetkin mahdottomat kolot josko se kohde olis mennyt sellaiseen.Metsässä mennään kuin tuulispää.En valita.

Tuukkakin oli tässä mennä viikonloppuna raunioilla ja voi että se meni kuin unelma,kaikki maalimiehet nosti ja nopeasti.Se liikkui,sen pystyi ohjaamaan ja ja...Vähänkö olen ylpeä lyhytkarvaisesta suomenlapinkoirastani.On se mahti mies.
Se sai nukkupaikaksi finlaysonin koirapedin,harmaan jossa on koirarotuprofiileja.Aika hieno,molen antanut itselleni luvan ostella kaikkea kivaa sille kun se on tommonen spesiaali :)

Toni,no mitäs vanha herra.Täytti 11 vuotta 15.6. perjantaina.Se on kyllä semmonen oman tiensä kulkija ettei toista voisi olla.Ikä ei vieläkään paina mutta kertovat että olisi ruvennut vaaleantumaan lopultakin.Soopelissa se ei vain niin heti näykkään vain tietyssä valossa voi sanoa sen vaaleantuneen.Maten one and only,vanha mies.My precious.

Raakel.No se on Raakel :)
Helmi jossa on vähän vikoja mille ei voi mitään.Tarvittaisiin hyvä haltija ja 2 toivetta.Se viettää vapaarouvan elämää,nauttii elämästään.Pusuttelee ja on halittavana.Vauhtia siitä löytyy ja kaikki räkättirastaat,oravat se näkee toistaiseksi.Ruokaanhan kaikille laitetaan karpalo-mustikkajauhetta suoraan ruohonjuuresta haettua,kotimaisen valmistajan.Jos se vaikka hidastaisi epäiltyä pra:ta jos se nyt sitä on.

Mitäs muuta.Kuvablogin mentyä pitkän aikaa sitten toimimattomaksi otin ja maksoin kuvat.fi palveluun kuville oman sivuston.Se löytyy täältä http://annekoo.kuvat.fi/ ja olispa siellä bloginkin paikka.
Tänään lähdetään Tallinnan kansalliseen näyttelyyn viikonlopuksi,2 eri näyttelyä siellä.5 lapinkoiraa on ilmoitettu eli saapa nähdä kuinka käy.Siitä sitten vaikkapa maanantaina,yritän päivittää.
Elokuun ekana viikonloppuna on Liettuan KV,Druskininkaissa ja Rieke on ilmoitettu sinne.Sielläkin 2 erillistä näyttelyä,cruftsiin pääsy on toisessa jaolla.Samaan aikaanhan Suomessa on Savo Show että jospa ne muut ei olisi huomannut tätä ulkomaan näyttelyä ja olisivat menossa Kuopioon kun siellä on kumminkin 3 kansainvälistä näyttelyä kyseisenä viikonloppuna.Toivossa on siis hyvä elää :)
Muutenhan heinäkuu ollaan raunioiden osalta pakollisella tauolla radan remontin vuoksi,sunnuntaina ois päästy treenimään mutta ollaanpa Tallinnassa vielä silloin.Ihan vähän harmittaa mutta kyll tää tästä.
Palataanpa asiaan sitten viikonlopun jälkeen.

maanantaina, toukokuuta 14

semmonen äitienpäivä.








Tuukka luopui tai laitettiin luopumaan turkistaan.
Koira kastroitiin pääsiäistorstaina 2011 ja turkki suoranaisesti räjähti.
Niinpä hain perjantaina oman koneen jolla saa leikeltyä inhimillisempään muotoon.Toki ekalla kerralla piti ottaa rankasti lyhyeksi,ajella koko turkki pois.

lauantaina, toukokuuta 12

Hieman näyttelyitä ja hakuilua.

Viime lauantaina 5.5. käytiin palveluskoiraliiton erikoisnäyttelyssä tuomarinkartanossa.Sää ei pahemmin hemmotellut mutta hyvin meni silti.Ei tullu edes räkistä,jee.
Tuomarina oli Harri Lehkonen.Rieke sai NUO ERI 1 tällaisella arvostelulla
Vielä kesken kehityksen oleva.Hieman tottumattomasti esiintyvä nuori narttu.Oikeat mittasuhteet päässä ja rungossa,joiden tulee vahvistua.Kaunis ilme.Tasapainoiset kulmaukset.Hyvä asentoinen häntä.Tänään hieman kevyt mutta oikean laatuinen turkki.Erittäin hyvät liikkeet.Tarvitsee aikaa aikuistuakseen.Arvostelu oli ihan koiran näköinen ja tyytyväisiä ollaan tästä lausunnosta.
Raakel otti AVO EH 3 tällaisella arvostelulla
Keskikokoinen,reippaasti esiintyvä narttu.Kaunis pää ja ilme.Riittävät kulmaukset.Esitetään tänään hieman pönäkässä kunnossa.Hyvä asentoinen häntä.Hieman pehmyt turkki joka ei ole parhaassa vaiheessa.Taka-askel voisi olla pidempi.





Näin tämäkin on koiran näköinen arvostelu,iloinen voi olla tuosta reippaasti esiintyvästä.Pönäkkähän se,siitähän ei yli päästä.Ne on laihiksella Tuukan kanssa yhdessä mutta ei tuota kyllä voi liikaa laihduttaa.Katsotaan mihin päädytään.
Sellainen näyttely se.No kuulin sitten kyllä uutisia/juoruja Raakelin kasvattajasta eikä ne ollut kovin maireita mutta mitäpä niistä.Itsehän on asiansa sille linjalle järkkäillyt.
Tällä viikolla päästiin taas kumpiikin treeneihin haku- ja raunioille.Niin ja oltiinhan me etsimässä raunioilla sunnuntainakin täyttönä sen päivän raunioryhmässä.Ne treenit meni mainiosti,ei alusta-arkuutta havaittavissa ja ukotkin löytyi vauhdikkaasti.
Hakumetsässä kattilajärvellä oli sopivan tuulinen ilta ja treenit meni loistavasti.Koira sai hajuvanan ja lähti maalimiekkosille niinkuin pitääkin.Rieke on ryhtynyt soveltamaan tällaista pistoristeilymeininkiä sujuvasti työssään.
Raunioilla taas on vielä hakusessa mutta hiljaa hyvä tulee.Uudet maalimiehet on vähän outo juttu kun ei ole tuttuja piilossa.
Eka ukko meni piiloon "temppeliin" vähän piti koiran pohtia ja nuuskutella,lopulta löytyi ja varovasti meni piiloon sisälle ukon kanssa.Toinen oli meni haamuna piiloon alakasan pellon puoleiselle sivulle ja sekin löytyi aika taidolla.Riekellä ei ole mitään alusta-arkuutta ilmennyt raunioilla mikä on onni,kömpelöhän se on mutta reippaasti menee eteenpäin.Joku voi toki asian nähdä toisin kun ei se kylje siellä vauhdilla,oletetaan että koira kulkee vauhdilla kun metsässä se toimii hyvin.No parempi jättää ne omaan arvoonsa jotka noin arvostelee...
Semmonen mennyt viikko meillä takana.

Näyttelyihin sen verran palatakseni niin seuraavat onkin sitten lahden tuolla puollen Virossa.Neiti on ilmoitettu 30.6.-1.7. Tallinnaan kansalliseen näyttelyyn.Tuomareina venäläinen ja puolalainen.Laiva ja hotelli on varattu.Matkaseuraksi lähtee työkaveri partacollien kanssa sillä siitähän se ajatus läksi kun hän mainitsi että on menossa.Syksyllekin on jo pohdittu Tallinnan näyttelyä erään toisen lappalaisharrastaja kanssa että ihan R-tiimi olisi sitten.
Sellaista tähän päivään.

lauantaina, huhtikuuta 28

Novelli hienosta rodusta.

Kirjoittanut: Jaana Kettunen
LAPINPOROKOIRA

Tuntureilla tuuli. Musta koira makasi lumessa, tuulessa taipuneen vaivaiskoivun alla. Tuuli heitti lunta koiran paksulle turkille mutta koira vain makasi. Makasi ja odotti. Se sulki silmänsä, levätäkseen edes hetken. Harmaa susi seurasi koiraa miettien. Eikö se nuku koskaan, hukka harmitteli kun näki koiran valvovan edelleen. Susi lähti jolkuttelemaan pois, ilman saalista. Nukkuihan koira, susi erehtyi. Koiran silmien yläpuolella olivat vaaleat merkit, kuin silmät. Shamaani ne piirsi jotta saisi koira levätä. Toiset silmät valvoisivat koiran puolesta.

Koira nosti päätään, höristi korviaan. Tuuli oli hieman tyyntynyt mutta pakkanen kiristynyt. Koira nousi, ravisteli lumet turkistaan ja tuli pois piilostaan. Ääniä, ihmisen ääniä. Poroja, koiran syke kiihtyi. Tätä se oli odottanut. Ylittänyt jokia, kiivennyt tuntureita. Syönyt mitä löytänyt, siemaissut tunturipuron kirkasta vettä janoonsa. Sitkeästi se oli jatkanut etsimistä, shamaani oli kertonut mistä löytää isännän. Shamaanin sanaan koira luotti eikä turhaan. Tokan ensimmäiset porot näkyivät jo.
Koira toimi sadasosasekunnissa, syöksähti koivun alta ja kimeästi haukkuen käänsi tokasta eksyneen poron takaisin ruotuun. Mies oli pysähtynyt, neljän tuulen lakkiaan rinnalla pidellen peläten poron puolesta. Mutta mitä teki tuo musta susi. Se ei käynytkään poroparan kimppuun vaan käänsi sen, palautti takaisin. Ja nyt musta susi lähestyi häntä. Mies seisoi vakaasti paikallaan, musta susi vain lähestyi. Mitä lähemmäs se miestä tuli, sitä matalammaksi se meni. Korvat luimuun käännettyinä, häntä alhaalla hitaasti heiluen se seisahtui metrin päähän miehestä.
Mies katsoi mustaa sutta. Se näytti aivan kuin olisi hymyillyt. Ystävälliseltä, mies ajatteli. Porotkin olivat pysähtyneet, kaivoivat sorkillaan jotain syötävää. – Ka, musta susi, mies sanoi. Koira vinkaisi ja istahti, häntä edelleen heiluen. Miestä askarrutti muttei kauaa. Läheltä kuului julma ulvaisu ja mies näki kuinka suuri harmaa susi loikkasi hajonneen tokan uusimman tulokkaan päälle. Ja taas toimi tuo musta susi.
Koira kääntyi salamana ja kohdisti katseensa. Susi yritti retuuttaa pientä vasaa mutta vasa taisteli. Koira katsahti äkkiä mieheen ja säntäsi sitten juoksuun. Hangessa oli hankala edetä, olihan koira vain puolimetrinen mutta ponteva askel kiidätti koiraa kohti sutta. Hieman kovempaa hankea ja koira ponnisti. Tähtäys osui, koiran hampaat pureutuivat suden paksun turkin suojaamaan kaulaan. Koira murisi ja puri voimainsa takaa. Susi rimpuili ja onnistui iskemään hampaansa koiran kurkkuun. Vasa oli vapaa, se säntäsi takaisin hätääntyneiden vaatimien suojiin.
Mies seurasi pienen mustan ja suuren harmaan taistelua. Hän haistoi veren, näki tuulen juoksuttavan mustia ja harmaita karvatuppoja pitkin hankea. Ilma täyttyi vihaisesta haukunnasta, murinasta ja ulvahduksista. Pian tuli täysin hiljaista. Suuri harmaa pakeni, pieni musta jäi lumeen makaamaan. Mies pelkäsi pahinta. Se sai hänet rempomaan itsensä läpi hangen ja polvistumaan mustan suden viereen. Sydän löi, kaulasta valuva tummanpuhuva veri levisi vitivalkeaan hankeen. – Taistele niin kuin äsken, mies sanoi ja musta susi avasi silmänsä.
Koiraan koski. Susi oli saanut iskettyä hampaansa kaulaan, onneksi ohi suurimmasta suonesta. Koira näki miehen polvistuneen viereensä. Koira hätääntyi. Sen piti palvella miestä, ei miehen häntä. Se kokosi voimansa, hivuttautui ylös. Jalat olivat huterat mutta koira pysyi pystyssä. Se katsoi mieheen nöyrästi. Mies ojensi kätensä ja silitti koiran päätä. Side oli luotu.

Minkä takia, miksi sinä, susi leirissä, porot. Hätääntyneet kysymykset sinkoilivat ilmassa miehen palatessa leiriin mutta mies kuittasi ne huiskauttamalla kättään ilmassa. Koira seurasi miestä, aivan hänen kannoillaan. Ilta alkoi hämärtyä leirin ylle. Nuotion ympärille oli kokoontunut leiriläisiä, mieskin koiransa kanssa. Ensin mies jakoi kuivalihansa koiran kanssa ja alkoi kertomaan uskomattomalta kuulostavaa tarinaa muille. Yllättyneet huokaukset ja ihastuneet huudahdukset kaikuivat ilmassa. Mies taputti tuon tuosta mustaa suttansa, koiraa.

Kymmenen vuotta kului nopeasti. Mies oli ylpeä koirastaan. Sen maine kiiri ja muutkin poromiehet kävivät ihmettelemässä tuota mustaa, merkein varustettua pientä sutta joka piti porot tokassa, auttoi eksyneen takaisin ja piti sudet loitolla laumasta. Ihmettelivät sitäkin, miten vähällä se pärjäsi. Kuivalihapala riitti eikä se edes pyytänyt lisää norkoilemalla ruokailevien ympärillä. Sen häntä ei lakannut koskaan heilumasta. Pyöri eritoten silloin kun tarpeeton vaadin teurastettiin ja mehevä reisiluu ojennettiin koiralle. Janonsa se sammutti puroista, talvisin haukkasi lunta. Sen turkki oli karkeahko hylkien tuulta ja sadetta. Se oli myös tuuhea, keväisin irtoava pohjavilla oli hyvää täytettä ja lämmikettä.

Koskaan se ei ollut kellekään vihainen, päinvastoin. Nöyrä se oli kyeten kuitenkin itsenäiseen työhön. Haki lasten heittämiä poronnahkapalloja hangesta, poimi pudonneen vanttuun palauttaen sen omistajalle ja käpertyi öisin isäntänsä jalkopäätä lämmittämään. Kipeäkään se ei koskaan ollut. Terverakenteinen, rungoltaan pidempi kuin korkeampi. Sillä oli voimakkaat raajat ja lihakset. Niiden avulla se liikkui nopeasti ravaten hangessa. Olipa oppinut tavankin säästää energiaa. Pitkillä matkoilla se ravasi yksijälkisesti, jaksoi näin pidempään. Koskaan siitä ei huomannut että se väsynyt olisi. Aina yhtä valmis töihin tai leikkimään lasten kanssa. Kerrassaan mainio musta pieni susi, mies jaksoi koiralleen hokea.
Eräänä loppusyksyn aamuna koira huomasi olevansa väsynyt. Se nousi sijoiltaan ja meni ulos. Se kiersi kaikki leirin ihmiset, lipaisi hellästi nuorimmaistakin nukkuvaa poskesta. Isäntäänsä se ei nähnyt, hätääntyi jo hieman. Koira päätti odottaa, meni takaisin paikalleen ja laski päänsä huokaisten kuin noenviiruttamiin käpäliinsä. – Tule, tule ottamaan, koira heräsi miehen ääneen. Isäntä heilutteli mehevää lihapalaa kädessään ja koira nousi. Ilmehti kuin hymyillen ja takapää hännän tahtiin keikkuen otti palan isännän kädestä. – Olet sinä korvaamaton, mies sanoi ja taputti koiraa. Silti koira lähti.

Koko leiri oli surunmurtama. Koira, se oli kadonnut. Isäntä epäili, että liekö se suuri harmaa susi äkäistyksissään päässyt yllättämään koiran. Samaan aikaan sen samaisen vaivaiskoivun alla koira etsi sopivaa asentoa. Sen sydän huusi tuskasta, se ei olisi halunnut jättää isäntäänsä. Nyt se oli ollut pakon edessä. Koiran aika on lyhyt, isännän mielestä liian lyhyt. Kun tunnet aikasi olevan lopuillaan, lähde pois. Niin shamaani oli koiralle kertonut ja koira oli lähtenyt. Kunhan nyt vain shamaani pitäisi lupauksensa. Koira asettui kiepille, sulki silmänsä ja huokaisi.

Samaan aikaan shamaani hätkähti, sen rumpu oli kumahtanut. Koira, shamaani ajatteli heti. Muisti vielä sen mustan eikä unohtaisi lupaustaan. Pohjoistuuli puhalsi ihmeen lämpöisesti. Shamaani laittoi tuulen pulloon, ripotteli sinne nokea ja kosteaa multaa, tupsun mustaa karvaa, teki taikojaan. Samaan aikaan mies vaelsi tokan kanssa tunturilla, surren koiraansa. Tokka löysi syötävää, pysähtyi. Mieskin asettautui hetkeksi, siemaisi vettä nahkaisesta leilistään. Puraisi haluttomana kuivalihaansa, sitä jonka ennen koiran kanssa jakoi. Tokka jatkoi matkaa, mies perässä. Ne ohittivat yksinäisen vaivaiskoivun joka oli tuulesta taipunut.
Pieni, musta merkkivärinen susi, koira, oli noussut vaivaiskoivun alta ja liittynyt miehen seuraan. Siinä se perässä juovatti, mies hymyili.

lauantaina, huhtikuuta 21

Hallittavuuskurssi.

Aloiteltiin tämmöinen kohti koetta hallittavuuskurssi Rieken kanssa,opettajana Merja "Mellu" Multas http://www.amicushauknow.com/ .Meidän koulutus on ESPY:n kautta nyt siis.
Kaikki lähtee siis alusta pala palalta eli meidän prokkis on katsekontakti ja liikkeelle lähtö.Rieke ihan vallan heräsi "herra näätään",siitäpä siis se toinen palkka.Kontaktista nami ja matkaan lähdöstä nahka.Tätä kotiläksynä seuraavaan kertaan joka on ööh 4 viikon päästä.
5.5. mennään SPKL:n näyttelyyn tuomarinkartanoon Raakelin ja Rieken kanssa,siksipä jää tuo kerta välistä mutta mihinkäs tässä kiire.Mellulta nyt voi aina kysyä asiasta uskoisin noin.Treenikavereita kun muutenkin ollaan.
Päivä on siis ollut aika mahti,niin sitä ihminen ilahtuu pienistä asioista.
Toki sillä McDonaldsin Ronaldillahan ei ollut mitenkään asiaan osuutta taikatemppuineen :)

sunnuntaina, huhtikuuta 15

Kauden ensimmäinen maastokoe.

Tänä viikonloppuna se sitten alkoi,koekausi on korkattu.Viime yönä pidettiin hakuloppukokeen pimeä osuus.Koiria oli 6 ja niistä 4 sai suorituksensa läpi,2 loppukoetta ja 2 taidontarkistusta.Allekirjoittaneella oli sihteerin virka kyseisessä "tivolissa".Kaikki koirat oli Espy:n treeneissä kävijöitä.Siispä hyvä me.
Omat koirat olivat siis kotona lämpöisessä ja kuivassa köllimässä.Kotona tuli oltua vasta klo 06.00 aamulla.
Sellaista harrastuksen saralla.
Rieken kanssa aloiteltiin rauniotreenitkin vähän on hakusessa että pitää siellä tehdä mutta kyllä se siitä.Eilen oli myös tuukan ja Rieken silmätarkastuspäivä.Apexissa,Helsingissä Malmilla on joka kuun yksi lauantai joukkotarkastuspäivä.Kumpikin sai terveen paperit silmistään,aika hienoa.
Muuten sitten viime viikolla oli hälyryhmän treenit ja mahtia olikin,meidän löytökohteeksi lopulta tuli "Ellu Takatalvi".Löytyi lopulta,ensin tehtiin tyhjä alue sisältäen parkkihallia mm. ja sitten siirryttiin luonnonsuojelualueelle ja siellähän se "Ellu" olikin vaaleanpunaisessa sairaalan vermeessä.
Aika hyvä viikko siis loppujen lopuksi oli vaikka hakutreenit jyräsikin tuo hälyryhmän treenit.

sunnuntaina, huhtikuuta 8

RN Vesilahti.

Oltiin eilen Vesilahdella,Narvassa ryhmänäyttelyssä.Arvosteltavana oli siis osa FCI 4,5 sekä 6 eli mäyräkoiria,pystykorvia ja ajokoiria.
Meiltä läksi Toni veteraaneihin ja Rieke junnuihin,viimeinen kerta junnuryhmässä neidillä.Hiidenlahtelaisia oli kaiken kaikkiaan 5 koiraa edustamassa -> Toni,Rieke.Päiviltä Vilma ja Rieken veli Reetu sekä Rimma joka on sijoituksessa Punkalaitumella.Kasvattajaluokassa oltiin toisia ja KP tuli,4 samanrakenteista koiraa EH arvosteluilla.Tuulan Mustinkulman jälkikasvu oli ensimmäisiä ja sai KP:n.

Toni sai VET EH johon olen tyytyväinen.Arvostelukin on ihan koiran näköinen.Tuomarina oli Matti Palojärvi.

Soopeli,keskikokoa kookkaampi mittasuhteiltaan oikea.Oikealinjainen,kapeahko pää.Hyvät korvat.Hyvä selkä.Kevyehkö raajaluusto.Polvikulma voisi olla voimakkaampi.Hyvät käpälät.Turkki ei tuuheimmillaan.Hyvä häntä.Oikea liike ja luonne.

Toni jaksoi hyvin olla päivän toki kun pääsi autoon huilimaan kehänsä jälkeen ja hain sitten kasvattajaryhmään kun Päivi oli päättänyt ketkä otetaan.

Rieken arvosteli Sakari Poti ja sai tälläisen mielipiteen häneltä,JUN EH.

Musta vaalein merkein,keskikokoa hieman kookkaampi.Oikeat mittasuhteet,hieman kevyt kaunispiirteinen pää.Tiivis runko,hyvät kulmaukset.Kovin löysä välikämmen.Turkki kehittyy vielä.Häntä saisi taipua reidelle tarmokkaammin.Hyvä liike,rauhallinen luonne.

Kehitystä on siis ollut viime kertaisista messarin ja itsenäisyyspäivän arvosteluista nähtävissä.

Rieke ja sisko Rimma.


Mainio päivä siis hyvässä seurassa ja auringonpaisteessa.

Seuraava meillä on sitten 5.5. palveluskoiraliiton erikoisnäyttely Tuomarinkartanossa,tuomarina Harri Lehkonen.Sinne lähtee mukaan Raakel ja Rieke.Kyllä vain rouvaskoira pääsee pitkästä aikaa kehään.
Sitä ennen vielä käydään tarkistelemassa silmiä 14.4. Riekeltä ja Tuukalta,ollaan sihteerinä pelastuskoiraliiton hakuloppukokeen yöosuudessa.Matte käväisee Lahden näyttelyssä turistina,kannustamassa Marikan Sessiä voittoon kehässään,seuraneitinä.Ja voipi olla että näkee vanhoja tuttujakin KFOR:n ajalta.

Niin ja tulipa tuota unohdettua tyystin Tuukan synttäritkin 7.4. maten rauniohakukonepro täytti 7 vuotta.

tiistaina, maaliskuuta 27

Hupsista.Tovi on mennyt kun tekstiä blogiin ilmestynyt.
No ajan on vienyt työ ja koirat vähän kissatkin tempauksillaan.Kirjoittaja on myös löytänyt jälleen kutimet ja langat sikäli kun niille aikaa jää.Aika rentouttavaa touhua nimittäin.
Rieke on vähän jäänyt jumiin opiskeluissaan haussa mutta tottiksessa kehittynyt,etevä likka.Treenikautta ajatellen on jo lappu laitettu toiveineen vetämään kautta ajatellen.Rieke tulee myös raunioille ja Tuukka jää nyt sitten huru-ukoksi.Samalla meillä alkaa kevään tullen kokeita ajatellen opiskelu ja harjoitukset hallinnan osalta ihan kurssina.Hallitottiskausi vetelee viimesiään,tämän kuun lopulla loppuu se sitten.
Kirjoittajakin on noussut hälyryhmän kokelaasta ihan hälyryhmään,ensimmäistä hälyytystä ei tosin vielä ole ollut.Sitä odotellessa.
Nyt pidetään talvilomaa ja kalenteria tällä viikolla katsoessa ei ole näemmä menoja kuin vasta viikonloppuna Pelastuskoiraliiton kokous ja kauden aloitus.Aika hyvin,eikä tulevallakaan pääsiäisviikolla näy menoja olevan muuta kuin ACS ja lauantaina Vesilahden näyttely Rieken ja Tonin kanssa.